Aihearkisto: syyskuu 2016

9-suomal_maisema_lappi_500px

Suomalainen maisema

Lappi ja Koillismaa
Suomen Ammattiluontokuvaajat ry, Veikko Neuvonen
Docendo

9-suomal_maisema_lappi_500px

Pohjoiset maisemat ovat monelle se, mikä tulee ensiksi mieleen suomalaisesta luonnosta. Lapin koskemattomat erämaat, harmoniset tunturinäkymät ja puhdasvetiset purot. Koillismaa yhdistyy maisemallisesti ja matkailullisesti Lappiin, ja niinpä se on luonteva osa tätä kirjaa. Lapin ja Koillismaan maisemat ovat ainutkertainen kokonaisuus, jossa on suuriakin alueellisia eroja. Käsivarren pohjoisosassa sijaitsevat Suomen korkeimmat tunturit, ja sinne siintävät myös naapurimaiden puolella sijaitsevat vuoret. Järvirikkaiden Inarin ja Utsjoen kuntien alueella maisema on suureksi osaksi tunturiylänköä, mutta alueelta löytyy myös muutama pystyseinämäinen jokilaakso. Etelä-Lapille ja Koillismaalle luontaisia ovat matalammat tunturit ja näkymät, joissa hitaasti virtaavat tummavetiset joet kuljettavat soisten metsäseutujen vesiä tummien kuusikoiden lomitse.

Suomalainen maisema – Lappi ja Koillismaa -kirjassa Suomen ammattiluontokuvaajien upeat kuvat välittävät pohjoisen Suomen maisemat ja tunnelmat eri vuodenaikoina. Kirjan tekstin on laatinut tietokirjailija, Yle Radio Suomen ja TV 1:n Luontoilloista tunnettu toimittaja, Veikko Neuvonen. Kirjan teksti on painettu sekä suomeksi että englanniksi: loistava lahjakirja myös maamme rajojen ulkopuolelle.

Kirjan nimekkäässä kuvaajatiimissä ovat mukana: Ilpo Aalto, Dick Forsman, Hannu Hautala, Tuomas Heinonen, Mika Honkalinna, Jyrki Kallio-Koski, Tea Karvinen, Seppo Keränen, Jaana Kotamäki, Mauri Leivo, Jorma Luhta, Jarmo Manninen, Jussi Murtosaari, Pekka Punkari, Benjam Pöntinen, Mikael Rantalainen, Arno Rautavaara, Markus Sirkka, Markku Tano, Petteri Törmänen, Hannu Vallas ja Markus Varesvuo.

Lappi ja Koillismaa on kolmas osa Suomalainen maisema -kirjasarjassa, joka huipentuu itsenäisen Suomen täyttäessä 100 vuotta vuonna 2017.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

9-ayrapaanluutnantti

Äyräpään luutnantti

Sotavankien matka Neuvostoliittoon ja takaisin
Timo Malmi
Into

9-ayrapaanluutnantti

Ovatko he kaikki palanneet?

Äyräpään luutnantti on kuin historiallinen romaani, paitsi että se on tietokirja ja perustuu tiukkoihin historiallisiin faktoihin ja autenttisiin lähteisiin. Kirjailija Timo Malmin mestariteos päästää lukijan suoraan tapahtumien keskelle: sotaanlähtöön, kiinni jäämiseen, matkalle kohti vankileiriä ja elämään leirillä: työhön muuraajana tai huopatossujen korjaajana, keripukkiin ja myös ihastumiseen leirin naiseen, joka paljastuukin vaaralliseksi. Joidenkin tarina päättyy kuolemaan, toisten vapautumiseen ja kotiinpaluuseen. Koetuksi tulee koko neuvostomaan vankileirien ”saaristo”, Uralin molemmin puolin.

Vuosikymmenten kuluessa Neuvostoliitosta on palautettu noin 2000 suomalaismiestä. Heistä on elossa alle 200.

Kirja perustuu entisten sotavankien omiin muistoihin, joiden keräämisen käynnisti yli 50 vuotta sitten kapteeni Erkki Aukio. Nuorena luutnanttina hän jäi miehineen kiinni vuolaan Vuoksen rannalla Äyräpäässä.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

9-sanotaan_tyyliin

Sanotaan tyyliin näin

Kirjoituksia kielen ilmiöistä
Erkki Lyytikäinen
Gaudeamus

9-sanotaan_tyyliin

Kun alkaa tekemään hyväksyttiin kirjakieleen, nousi myrsky. Sehän on kielivirheiden äiti, vulgaaria ja sivistymätöntä kielenkäyttöä. Kirjoitettua suomea ohjailevat monenlaiset säännöt, joista osa on luonnollisia, osan kohdalla näin on vain päätetty. Joskus kielivirhe pöyristyttää, mutta kun sen käyttäjät vain kirjoittelevat omiaan kylmän rauhallisesti, on normin ennen pitkää annettava periksi.

Sanotaan tyyliin näin sisältää kiehtovia kirjoituksia kielen ilmiöistä, historiasta, käytöstä ja muutoksesta. Kirja osoittaa, ettei kieli ole vakava asia vaan sillä voi myös leikitellä ja sen säännöt joustavat. Elävä kieli muuttuu maailman mukana ja ottaa nykyhetkessä vaikuttavat ilmiöt omakseen. Kirjakielessä uudet ilmiöt etsiytyvät ensin laita-alueille, epävirallisiin muistioihin ja erityisesti mainoksiin.

Kuinka lainasanat sulautuvat suomen tavurakenteeseen? Miksi sanotaan stressi eikä ressi? Kuinka monta sanaa on suomen kielessä? Miksi ihmiset saavat puhua miten sattuu? Kuka päättää, mikä on oikeaa kieltä?

Lue lisää kustantajan sivuilta.

9-kuka-oikein-tietaa

Kuka oikein tietää

Kun mielipide haastoi tieteen
Tiina Sarja
Docendo

9-kuka-oikein-tieta%cc%88a%cc%88

Onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttama? Kumpi on terveellisempää, margariini vai voi? Pilaako raha tutkimuksen, vai miksi saamme päinvastaisia tutkimustuloksia samasta asiasta?

Kun tieteilijä jaarittelee todennäköisyyksistä ja epävarmuuksista televisiossa, karismaattinen kokemusasiantuntija ottaa tilan ja kertoo, kuinka asiat ovat. Netissä oikeaa ja väärää tietoa on hankala erottaa, eikä kansallisiin auktoriteetteihin enää uskota. Tavallisen ihmisen valtaa hämmennys, kuka oikein tietää.

Ristiriitaiset tiedejutut ovat arkipäivää mediassa. Moni menettää uskonsa tieteen kykyyn tuottaa luotettavaa tietoa luettuaan vuodesta toiseen tieteen haparoivasta totuuden etsimisestä. Erimieliset tutkimukset ovat kuitenkin tieteen luotettavuuden ydin ja sitä eteenpäin vievä voima. Tämä kirja kertoo, miksi.

Kuka oikein tietää valottaa tieteellisen tiedon syntyprosessia ja tiedon muuttumista laboratoriosta päivälehden tiedesivuille ja edelleen sosiaaliseen mediaan. Kirja tutkii, mitä eroa on tieteellisellä kiistalla ja median luomalla valekiistalla. Teos pohtii myös, miksi mielipide tai henkilökohtainen kokemus ei ole yhtä painava kuin tieteellinen tieto.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

9-sodan-ja-rauhan-rajalla

Sodan ja rauhan rajalla

Välirauhan uhrit 1940-1941
Juha Pohjonen
Tammi

9-sodan-ja-rauhan-rajalla

Aiemmin kirjoittamaton kappale Suomen historiaa

Tutkimus Suomen talvisodan jälkeisestä itärajasta – ja rajalla kadonneista, unohdetuista ihmisistä.

Kun talvisodan rauha solmittiin 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kynällään pienen mittakaavan karttaan. Kartan leveä viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.

Rajankäynnin alkaessa toukokuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotilaat olivat varmistamassa rajankävijöiden turvallisuutta. Suomalaiset neuvottelijat kiistelivät jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua.

Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät ”koteihinsa”. Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulitaistelussa siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.

Lue lisää kustantajan sivuilta.