Avainsana-arkisto: lokakuu 2016

mielensapahoittajan-keittiossa

Mielensäpahoittajan keittiössä

Tuomas Kyrö
WSOY

mielensapahoittajan-keittiossa

Kyllä syntyy paras ruoka perunasta, voista ja leivinuunista.

Tässä lättähatuillekin soveltuvassa keittokirjassa Mielensäpahoittaja neuvoo, kuinka kala savustetaan ja kinkku paistetaan. Kirja sisältää Mielensäpahoittajan ainutlaatuisia näkemyksiä ruoasta, noin 100 herkullista reseptiä, valmistusohjeet ja ruokahalua nostattavia kuvia.

”Kyllä koittaa jokaisen juhlan jälkeen tavallinen tiistai. Silloinkin on syötävä. Hyvin ja riittävästi.”

Lue lisää kustantajan sivuilta.

adan_algoritmi

Adan algoritmi

Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan
James Essinger
Vastapaino

adan_algoritmi

Kiehtova tarina 1800-luvun lahjakkaimmasta koodarista

Yli 150 vuotta Ada Lovelacen kuoleman jälkeen hänen mukaansa nimettiin ohjelmointikieli. Miksi?

Ada Lovelace, runoilija lordi Byronin tytär, on tietokoneen historian voimahahmo. Digiaika olisi voinut alkaa 1800-luvulla, jos aikalaiset olisivat ymmärtäneet Adan työtä.

Adan algoritmi on tarina huippulahjakkuudesta, jonka elämää varjostivat sairaudet, isän jälkimaine sekä ajan kapea naiskäsitys. Lopulta Adan kyvyt pääsivät käyttöön yhteistyössä Charles Babbagen kanssa, jota pidetään varhaisen tietokoneen keksijänä. Hankkeen luovana voimana oli kuitenkin Ada.

Kirja kertoo Ada Lovelacen poikkeukselliset vaiheet koukuttavasti ja huumorilla.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

homo_europaeus

Homo europaeus

Eurooppalaisen ihmisen pitkä historia
Karin Bojs
Minerva

homo_europaeus

Ainutlaatuisen mukaansatempaava, 54 000 vuotta kattava tarina eurooppalaisten alkuperästä, DNA:sta ja sukututkimuksesta. Teos sai Ruotsin arvostetuimman kirjallisuuden alan tunnustuksen, August-palkinnon, vuoden 2015 parhaana tietokirjana.

Tiedetoimittaja Karin Bojs ryhtyi tutkimaan sukujuuriaan ja lähti seuraamaan DNA-jälkiä voidakseen sitoa oman tarinansa muinaisiin esivanhempiinsa ja selvittääkseen sukunsa vaiheet mahdollisimman kauas taaksepäin. Perusteellisen tutkimuksen tuloksena syntyi kiehtova kirja, joka ei kerro vain Karin Bojsin suvusta vaan meistä kaikista. Joskus jossain elivät viimeisimmät yhteiset esi-isämme ja -äitimme. DNA-ketjut sitovat meidät yhteen.

Sen lisäksi, että teos valottaa ansiokkaasti eurooppalaisten keskinäisiä sukulaisuussuhteita, se on huikea matka yhteiseen historiaamme ja eurooppalaisen ihmisen kehitysvaiheisiin.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

pyhat-tekstit

Vesa-Matti Loiri. Pyhät tekstit.

Syntytarina
Timo Kiiskinen
WSOY

pyhat-tekstit

Pyhät tekstit on kertomus ihmisestä, ystävyydestä ja universaalista viisaudesta.

Timo Kiiskinen ja Vesa-Matti Loiri jakavat samanlaisen maailmankuvan. Kolme vuotta sitten alkanut matka pyhien tekstien ja suurten kysymysten äärelle tuo esiin karismaattisen tulkitsijan mietteitä elämän valoista ja varjoista.

Pyhät tekstit -projekti on 71-vuotiaalle Vesa-Matti Lorille hyvin henkilökohtainen. Kirjassa hän kertoo Pyhät tekstit -albumin laulujen herättämistä tunnoista ja pysähtyy elämänsä tarinoihin muun muassa anteeksiannon, egon, kuoleman ja rakkauden teemojen kautta. Loirin kertomusten lisäksi kirja sisältää levyn syntytarinan sekä nuotit ja sanat Pyhät tekstit -albumin 20 lauluun. Kirjassa on laaja kuvitus äänitysmatkalta Islantiin alkuvuodesta 2016.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

kotka

Kotka – 50 vuotta unelmista kuviksi

Hannu Hautala & Seppo Parkkinen
Docendo

kotka

Kotka tunnetaan erämetsien arkana aatelisena, uljuuden perikuvana, mahtilintuna, mytologiassa ilman ja tuulen vertauskuvana. Kristillisessä perinteessä kotka vertautuu Jumalaan ja ylösnousemukseen, ja se on myös vallan symboli. Onhan kotka jo olemukseltaan vaikuttava lintu: sen siipiväli voi olla jopa reilusti yli kaksi metriä.

Suomalaisten suhtautuminen kotkaan on ollut kaksijakoinen: sitä on sekä vainottu että kunnioitettu. Tänä päivänä vaino on vähenemässä, ja kotka tekee paluuta pesivänä eteläiseen Suomeen.

Hannu Hautala otti ensimmäisen kotkakuvansa jo viisikymmentä vuotta sitten. Silloin kohteena oli Suomen eteläisimmän pesivän parin poikanen. Pesä oli Hannun synnyinpitäjän naapurikunnassa Karstulassa. Siitä alkoivat yhä jatkuvat retket ja vaellukset kotkan mailla, ja uusia kuvakulmia on edelleen tarjolla.

Vappuna 1970 Hannu jäi autonasentajan toimesta vapaaksi valokuvaajaksi. Harrastus muuttui työksi. Kotkasta tuli elämänmittainen kiinnostuksen ja intohimon kohde, Hannun sielunlintu. Varsinaisen läpimurron kaikkien tuntemaksi luontokuvaajaksi Hannulle toi kuva parittelevista kotkista, joka valittiin Vuoden lehtikuvaksi 1973.

Kotkakuvausten alkuvaiheessa materiaalina oli mustavalkoinen filmi. Sitten tulivat parantuneet väridiafilmit. Digikuvaukseen Hannu ei ole nähnyt syytä siirtyä. Kehittynyt kuvankäsittely- ja kirjapainotekniikka saa vanhoista kuvista niin paljon esiin.

Teoksen tekstiosuus perustuu haastatteluihin, joissa Hannu Hautala kertoo kuvauskokemuksistaan kotkan parissa aina 1960-luvulta lähtien. Tekstistä vastaa tietokirjailija Seppo Parkkinen.

Lue lisää kustantajan sivuilta.