Avainsana-arkisto: Tiedon jano

9789518845440_Neandertalilainen_300dpi-215x300

Kesäkuussa ilmestyneet tietokirjat julkaistu Tiedon janon sivuilla

Tiedon janon sivuilla on nyt julkaistu kesäkuussa ilmestyneet tietokirjat.

Arvostetulta ihmisen perimän tutkijalta Svante Pääbolta on ilmestynyt tietokirja suomeksi Neanderthalin ihmisestä. Mitä voimme oppia itsestämme ja esi-isistämme tarkastelemalla neandertalinihmisen geenejä? Neandertalilainen: kadonnutta perimää etsimässä on maailman kenties tunnetuimman geneetikon Svante Pääbon vastaus tähän kysymykseen.

Kirja johdattaa lukijansa perimän maailmaan ja nykyihmisen muinaisten sukulaisten elämään. Se valottaa arvoitusta siitä, miksi yksi laji, Homo sapiens, selvisi, kun taas neandertalilaiset kuolivat sukupuuttoon. Lisäksi se paljastaa, mitä tiedetään nykyihmisten ja neandertalilaisten suhteesta – sukulaisuudesta, jonka selviäminen pani uusiksi ihmiskunnan historian perustan.

Katso kaikki kesäkuun suomeksi ilmestyneet tietokirjat täältä: www.tiedonjano.fi

ariturunen

Tiedon jano ei symposiumissa sammu

Ari Turunen, 20.2.2014

Ateenan samettinen ilta 2403 vuotta sitten. Kaapuihin ja sandaaleihin sonnustautuneet kaverukset kokoontuvat yksityiskotiin. Kuusikymppinen parrakas ja pönäkkävastainen mies valitaan seurueen johtajaksi. Hänen tehtävänsä on ohjata koko yön kestävää keskustelua. Keskustelun herättämiseksi hän tarjoaa tiedonjanoisillle viiniä.

Tänä iltana pidetään juomingit, joita kreikkalaiset kutsuvat nimellä symposion.

Puheenjohtaja on juominkien vanhin, symposiarkhos. Symposiarkhoksen tehtävänä on säädellä viinin anniskelua: ei liikaa, jotta keskustelu ei kävisi tylsämieliseksi, ei liian vähän, jotta keskustelu ei olisi innotonta ja virkamiesmäistä.

Symposiarkhos ohjaa keskustelua omilla huomautuksillaan mutta säätämällä samalla viinin ja veden sekoitussuhdetta. Tuo alituisesti hymyilevä ukkeli ei tänä iltana juo kuin vettä, koska juominkien vanhimman pitää olla selvä. Hän kuitenkin kestää valtavia määriä viiniä. Näin kirjoitti hänen oppilaansa Platon.

Symposiarkhos on tietenkin Sokrates. Hän aloittaa keskustelun tiedon luonteesta. Mistä tiedämme mikä on tietoa ja mikä ei? Toinen lasillinen: tiedämme vain sen, että emme tiedä mitään, eikö niin? Kolmas ja neljäs lasillinen. Keskustelu jatkuu.

Pitkään hiljaa ollut Platon innostuu puhumaan tiedon ideasta. Ajatelkaa mielessänne luolaa, hän aloittaa, samalla kun juomanlaskijapoika täyttää hänen maljansa. Siellä on kahlehdittuja vankeja, jotka joutuvat katsomaan luolan peräseinää. Heidän takanaan on valo, joka jättää varjoja seinään. Vangit pystyvät muodostamaan käsityksen todellisuudesta vain varjojen perusteella ja antamaan niille nimiä.

Ilman tietoa ja omaa ajattelua me kaikki katselemme pelkkiä varjoja, jotka auktoriteetit ovat määritelleet. Varsinainen todellisuus voidaan löytää vasta henkisen luolamme ulkopuolelta, jolloin siirrymme tietämättömyyden yöstä tiedon valoon.

Keskustelun keskeyttää hetkiseksi näytelmäkirjailija Alkibiades. Hän huomauttaa humalaisen varmuudella, että Sokrates muistuttaa ulkonäkönsä lisäksi älyltään humalan jumalaa Silenosta.

Platonin muistikuvat loppuvat, kun Sokrates, Aristofanes ja Agathon jatkavat kukonlaulun aikaan keskustelua tragedian ja komedian suhteesta.

Viimein Sokrates lähtee kotiin, mutta on unohtanut avaimensa. Hän koputtelee äänekkäästi ovea kunnes hänen vaimonsa Ksantippa avaa ikkunan, huutaa ja heittää vesisangollisen Sokrateen päähän. ”Ukkosenjyrinää seuraa aina sade”, Sokrates hymähtää.

Näin päättyy symposium Ateenan aamussa.

Platonin mielestä juomingeilla oli kasvatuksellinen merkitys, sillä sen avulla voidaan koetella maltillisuutta ja lujittaa ystävyyttä. Siksi juominkien johtajaksi pitää valita kokenut ja viisas mies, joka pysyy rauhallisena ja joka huolehtii, että juomingit lujittavat yhdessäoloa.

Johtajan on säädettävä juominkeja koskevat lait. Lakien ansiosta itsevarmaksi, rohkeaksi ja liian häpeämättömäksi käynyt juhlija suostuu noudattamaan järjestystä. Lakien ansiosta juhlijat myös tietävät, milloin sopii vaieta, puhua, juoda tai laulaa.

Viinin suomia nautintoja tulee harjoittaa järkevästi, maltillisesti ja halliten, samalla tavoin kuin hyvä lainsäätäjä hallitsee valtiota. Siksi kansalaisten maltillisuutta voidaan koetella myös juomajuhlissa, koska siellä voidaan kasvattaa kunnon kansalaisia ja jopa tulevia lainsäätäjiä.

Antiikin Kreikassa ymmärrettiin, että keskustelulla on jokin tarkoitus ja sen avulla voidaan jopa muuttaa maailmaa. Keskusteluun suhtauduttiin kunnioittaen ja siksi siihen haettiin voimaa viinin avulla. On loukkaavaa pyytää ihmisiä osallistumaan keskusteluun, jos asioista on jo päätetty. Istuntosalissa kännyköitä ja tabletteja räpläävät kansanedustajat olisivat olleet Sokrateelle ja Platonille kauhea näky. Näennäiskeskustelu on valitettavan usein käytäntö Suomessa. Tästä surullisen esimerkki on kuntauudistus.

Lue lisää:
Platon: Pidot. Kolmas osa. Otava, Helsinki.
Platon: Valtio. Neljäs osa. Otava, Helsinki.
Platon: Lait. Kuudes osa. Otava, Helsinki.
Ksenofon: Sokrates. Muistelmia. Pidot. Sokrateen puolustuspuhe. Otava, Helsinki.