Avainsana-arkisto: yhteiskunta ja politiikka

Huostaanotto

Huostaanotto

Lastensuojelun vaativin tehtävä
Rosi Enroos, Tarja Heino & Tarja Pösö (toim.)
Vastapaino

Huostaanotto

Kattava kokonaisesitys huostaanotosta

Huostaanotto on Suomessa ensimmäinen tutkimusperustainen kokonaisesitys tästä merkittävästä ja eettisesti haastavasta aiheesta.

Teos paikkaa tutkimuksen aukkoa, sillä varsin vähän tiedetään siitä, mitä huostaanotossa oikeastaan tapahtuu. Kirjan artikkelit käsittelevät lapsen huostaanottoa mutta myös avohuollon sosiaalityötä, kiireellistä sijoitusta sekä juridisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Lisäksi kirja havainnollistaa sitä, mitä huostaanotto merkitsee sijoitetulle lapselle ja hänen vanhemmilleen.

Kirja keskittyy suomalaiseen lastensuojeluun mutta kontekstoi sitä muiden maiden käytäntöihin. Teos on kiihkoton kokonaisesitys ja alan perusteos, jonka ajantasaista tietoa tarvitsevat kaikki lastensuojelun ja lähialojen ammattilaiset. Se sopii myös oppikirjaksi ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.

Kirjan kirjoittajat ovat yhteiskunta- ja oikeustieteiden tutkijoita, jotka ovat toimineet pitkään lastensuojelun parissa.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

myrsky vodkalasissa

Myrsky vodkalasissa

Arto Mustajoki
Gaudeamus

myrsky vodkalasissa

Voiko Venäjää ymmärtää? Miten naapurissa suhtaudutaan maailmaan? Entä miten muumit ja venäläinen sielunmaisema liittyvät yhteen? Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen uran monet säikeet punoutuvat yhteen lämpimässä ja kipakassa kirjoituskokoelmassa Myrsky vodkalasissa, jossa pohditaan niin Venäjän kuin kotimaankin kysymyksiä. Mustajoki tähyää teoksessa Suomen tulevaisuuteen ja tarjoaa kurkistuksen myös tiedepolitiikan areenoille sekä budjettileikkauksien koettelemaan yliopistoon. Työmatkat Krimille ja Turkmenistaniin taas avaavat uudella tavalla Venäjän muiden naapurimaiden todellisuutta.

Monipuolisista teksteistä välittyvät tutkijan intohimo tiedettä kohtaan, tiedekunnan dekaanin valta ja vastuu sekä aito kiinnostus ajankohtaisiin ilmiöihin – urheilua unohtamatta. Yhdistävänä teemana on toive siitä, että ihmiset ymmärtäisivät toisiaan ja malttaisivat syventyä aitoon dialogiin vaikeinakin aikoina.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

yhdenlapsenkansa

Yhden lapsen kansa

Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret
Mari Manninen
Atena

yhdenlapsenkansa

Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2016

Yhden lapsen kansa kertoo Kiinan yhteiskuntaa monin tavoin muokanneesta laista, jonka mukaan perheet saivat vuosina 1979–2015 hankkia tietyin liennytyksin vain yhden lapsen. Politiikan seuraukset ovat raskaat, vaikka ne tehtiinkin ilmeisen hyvin aikein. Tätä nykyä Kiinassa on paljon yksinäisiä ja hemmoteltuja lapsia, mutta myös suurin odotuksin stressattuja ainokaisia. Kiinalaiset naiset tuntevat pakkoabortit, sterilisaation ja salasynnytykset.

Toimittaja Mari Manninen asuu Kiinassa ja kokoaa kirjassaan erilaisten kiinalaisperheiden tarinat yhteen. Hän kertoo suurperheestä, jonka lapset eivät ole saaneet henkilöpapereita, ja nuoresta naisesta, joka palaa Kiinaan adoptiovuosien jälkeen. Yhdessä tarinassa seurataan abortteja vastaan taistelevaa isää ja toisessa perhettä, joka osti pojalleen vietnamilaisen vaimon – kylässä kun ei ollut enää naimaikäisiä tyttöjä. Entä kuinka ainoat lapset selviävät avioituessaan ja joutuessaan ”pahimmillaan” hoitamaan 12 vanhempaa ja isovanhempaa?

Miten jatkaa elämää, jos ainoa lapsi kuolee?

Yhden lapsen politiikka on vaikuttanut jokaiseen kiinalaiseen. Ihmisten monenlaiset, yllättävätkin kohtalot kauhistuttavat, itkettävät ja joskus jopa naurattavat. Ajankohtainen reportaasikirja kertoo 1,3 miljardin asukkaan kansakunnasta, joka vuodesta 2016 sallii perheille kaksi lasta.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

eichmann_jerusalemissa_500px

Eichmann Jerusalemissa

Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä
Hannah Arendt
Docendo

eichmann_jerusalemissa_500px

Juutalaisten kuljetuksista keskitysleireille vastanneen Adolf Eichmannin oikeudenkäynnistä vuonna 1963 julkaistu Hannah Arendtin raportti Eichmann in Jerusalem: A Report on the Banality of Evil herätti välittömästi valtavan kohun. Arendt tarkastelee teoksessaan ennakkoluulottomasti niin oikeudenkäynnin historiallista taustaa, sen oikeudellista, poliittista ja moraalista oikeutusta kuin juutalaisjohtajien vastuuta natsien tekemän kansanmurhan toteuttamisessa. Samalla hän loi käsitteen ”pahuuden arkipäiväisyys”. 1900-luvun kansanmurhaaja olikin tavallinen ihminen, jonka rikosten taustalla olivat perin inhimilliset ominaisuudet: ajattelemattomuus, sokea sääntöjen seuraaminen ja moraalinen mielikuvituksettomuus. Yritys ymmärtää pahuutta johti siihen, että juutalaista Hannah Arendtia syytettiin natsiksi ja juutalaisvastaiseksi.

Kirja on pureva poliittinen arvostelma sekä yhden natsirikollisen teoista että koko 1900-luvun eurooppalaisesta poliittisesta kulttuurista ja sitä vaivanneesta itsepetoksen sävyttämästä arvostelukyvyn ja poliittisen ajattelun puutteesta.

Nyt suomennettu Eichmann Jerusalemissa – raportti pahuuden arkipäiväisyydestä on hätkähdyttävä puheenvuoro myös nykyhetken Euroopassa, missä sadattuhannet ihmiset ovat joutuneet hakemaan turvapaikkaa. Kriisin keskellä ihmisoikeudet ovat jälleen kerran osoittautuneet hauraiksi rakennelmiksi. Teos ravistelee ja järkyttää: pahuus ei ole arjelle vierasta saati menneisyyden totalitarististen yhteiskuntien ominaisuus. Sitä on kaikkialla, missä ihmiset lakkaavat pohtimasta, mitä he ovat tekemässä ja mitä siitä seuraa.

Lue lisää kustantajan sivuilta.

vallan_ihmeellinen_kekkonen_kansi

Vallan ihmeellinen Kekkonen

Lotta Lounasmeri & tutkijaryhmä
Into

vallan_ihmeellinen_kekkonen_kansi

KEKKONEN, KEKKONEN, KEKKONEN.

Jokaisen suomalaisen tajuntaan syöpynyt nimi, useille edelleen presidentin symboli. Joukko 1970-luvun Kekkoslovakiaan syntyneitä tutkijanaisia riisuvat miestä, jonka johtajuus kasvoi myyttisiin mittoihin.

Uransa aikana Kekkonen rakensi määrätietoisesti julkisuuskuvaansa, mutta joutui tappelemaan valta-asemastaan vuosikymmeniä. Ystävistä tuli vihamiehiä ja vihamiehistä pakotettuja ystäviä. Presidentin vallan ympärillä vallitsi lopulta kunnioittava hiljaisuus, jota rikkoneet harvinaiset äänet eivät saaneet lämmintä vastaanottoa. Kun Kekkosen kuolemasta on kulunut 30 vuotta, on aika jälkiviisastella: millaista oli Urkin valta?

Kirjan on toimittanut mediatutkija Lotta Lounasmeri. Tutkijaryhmään kuuluvat historioitsija Ainur Elmgren, folkloristi Niina Hämäläinen, historioitsija Kati Katajisto, mediatutkija Laura Saarenmaa ja media-antropologi Johanna Sumiala.

Lue lisää kustantajan sivuilta.